Käytännön neuvoja

Miten vaalia äidinkieltä ulkomaillakin ?

    Rakentakaa heti alussa keskeiset arkirutiinit.
                       Lukekaa aina iltasatu.
                       Lukekaa / kuunnelkaa / katsokaa YLE:n uutiset netissä säännöllisesti.

    
    Lukekaa, leikkikää ja laulakaa suomeksi. Ennen muuta, lukekaa !
                       Lukeminen laajentaa sanavarastoa.
                       Lukemalla jo saatu sanavarastoa pysy aktiivisena.
                       Lukeminen kehittää ajattelua ja empatiaa.


    Sopikaa Suomeen salainen agentti, joka auttaa luettavan hankinnassa.
                       Lukekaa laidasta laitaan: Aku Ankka , Muumit , Viivi ja Wagner
                       ym. sarjat ovat hyviä.
                       Oikeita kirjoja ei kuitenkaan korvaa mitään.
                       Pitäkää yhteyttä omaan kouluun Suomessa.Seuratkaa, mitä entiset luokkatoverit
                       tekevät ja lukevat.
    
    Pitäkää hauskaa suomeksi.
                       Leikkikää kielellä. Anagrammit, Aliakset ym. sanapelit ovat sitä hauskempia,
                       mitä enemmän niitä tekee.    
                       Ratkokaa sanaristikoita yhdessä.
                       Tehkää omia sanoja ; kirjoittakaa ne muistiin.   
                       Vertailkaa kieliä. Miettikää : " Mitä tämä olisi suomeksi ? "

    Laulakaa suomeksi.

                       Laulaminen tekee hyvää aivoille.
                       Esim. YouTube on oiva laulujen ja sanoitusten lähde.   

    Nauratkaa ja itkekää suomeksi yhdessä.

                       Älkää antako kodin arkisuomesta tulla pelkkien käskyjen ja kieltojen kieltä.
                       Puhukaa myös tunteista suomeksi.

    Pitäkää päiväkirjaa, yhdessä tai erikseen.

                       Käyttäkää sosiaalisia medioita, esim. Facebookia, suomeksi.

    Seuratkaa suomen kielen muuttumista.

                       Metsästäkää uusia sanoja. Hyviä lähteitä ovat esim. Internet ja ilmaisjakelulehdet.

    Ottakaa äidinkieli vakavasti.

                       Pakatkaa äikänkirjat mukaan.
                       Menkää mukaan Suomi - kouluun.
                       Ellei sellaista ole lähettyvillä, kootkaa porukkaa ja perustakaa uusi.
                       Tilatkaa Etäkoulu Kulkuri äidinkielen kurssi.
                       Opiskelkaa uuden ympäristön kieltä vertaamalla sitä suomeen.
             

    Pitäkää suomen kielestä kiinni. Muuten se kuihtuu ja karkaa - ihan huomaamatta !
    Äidinkieli on kuin korvaamaton kotieläin, joka vaattii säännöllistä huolempitoa, ravintoa
    ja liikuntaa.

   EEVA SALOMAA - JAGO
   
                  

ÄIDINKIELEN MERKITYS 
 

" Äidinkielen tasapainoinen kehitys varmistaa ihmisen kasvun ehjään tunne - elämään. "

HARRI MANTILA



" Tärkeää on kuitenkin se, että saan säilytettyä vahvan suhteeni äidinkieleeni, sillä koen sen

  hyvin erityiseksi. Suomen kielen monipuolisuus ja ilmaisuvoima ovat korvaamattomia. "

ANNI VÄNSKÄ

Juhlia, leirejä, harrastuksia

Suomalaisissa kielikouluissa vietetään perinteisiä joulu - ja kevätjuhlia
sekä merkki - ja juhlapäiviä. Koulusta voi löytää myös uuden harrastuksen.
Kursseja on tanhusta tietokoneisiin. Toiminnan hyväksi järjestetään yhdessä
kirpputoreja ja myyjäisiä.

Motivaatioleirit ovat suosittuja usemman koulun yhteisiä tapahtumia.
Viikonloppuleirien teemana on usein mm. urheilu, luonto tai luova
ilmaisu.

Pääsiäisen aikaan järjestetään opintomatka Helsinkiin. Oppilaat asuvat
perheissä ja käyvät isäntäperheen samanikäisten lasten kanssa koulussa.
Retket vievät matkalaiset aina presidentinlinnasta karamellitehtaalle.

Kesälukioseura ja Suomi - Seura järjestävät ulkosuomalaisille lapsille
ja nuorille suomen kielen ja kulttuurin kesäleirejä eri puolella Suomea.
Hyvin suomea puhuvat yli 15 - vuotiaat oppilaat voivat osallistua
myös kesälukioden opetukseen.

Joissakin Saksan osavaltioissa suomalaisten kielikoulujen oppilaat
saavat suomen opiskelusta merkinnän koulutodistukseen.

Vanhemmat mukana

Saksassa suomalaiset kielikoulut ovat rekisteöimättömiä itsenäisiä yhdistyksiä. Koulun ylin päättävä elin on vanhempainkokous. Se
nimeää vanhempainneuvoston, joka johtaa ja valvoo koulun toiminta.
Vanhempainneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja
toimihenkilöt.

Suomen valtio tukee kielikoulujen toimintaa, joskin osan toiminnastaan
koulut rahoittavat itse.

Pedagoginen neuvosto edustaa ja palvelee kielikoulujien opettajia ja
organisoi mm. vuosittain pidettävät opettajien neuvottelu - ja jatkokoulutus -
viikonloput. Sen toimintaa johtaa opettajien keskuudestaan valitsema
puheenjohtaja.

Leikkiä, laulua ja kielioppia

Suomalaista kielikoulua käydään yleensä yhtenä iltäpäivänä viikossa,
kaksi koulutuntia kerrallaan. Kielikoululaiset jaetaan iän ja suomen
kielen taidon mukaan opetusryhmiin.

Kaikkein pienimmille lapsille on monissa kielikouluissa leikkiryhmä.
Kasvatus monikieliseksi on hyvä aloittaa niin varhain kuin mahdollista !

Alle kouluiäisille opetetaan suomea laulujen, lorujen, pelien, kuvakirjojen,
askartelun ja leikkien avulla. Kouluikäiset harjoittelevat suullista ja kirjallista
suomen kieltä sekä tutustuvat Suomeen, mm. sen historiaan, maantieteeseen ja
kultuuriin. Opetuksessa kielikoulut voivat käyttää Kotiperuskoulun tarjoamia
palveluita.

Suurimmissa kouluissa on erityisesti suomalaislapsille tarkoitettuja ryhmiä,
joissa noudatetaan Suomen peruskoulun äidinkielen opetussuunnitelmaa.
Tämä helpottaa paluuta kouluun Suomessa.

Joissakin kouluissakin on mahdollisuus osallistua kansainvälisen koulun
suomen kielen ryhmille, esimerkiksi Saksassa Düsseldorfissa ja Hampurissa.

Suomalaisen kielikoulun tehtävät

Kielikoulu on tarkoitettu lähinnä lapsille ja nuorille, joiden
vanhemmista toinen on suomalainen ja niitä lapsia, joista
toinen vanhemmista on suomalainen. Kielikoulun pyrkimyksenä
on antaa täydentävää suomen kielen opetusta, joka auttaa syventämään
ja vahvistamaan niitä kielellisiä valmiuksia, joille on luotu pohja
kotona opitun suomen kielen avulla. Kielikoulut toimivat monipuolisesti
myös suomalaisen kultuuriperinteen välittäjänä koulun lapsille, nuorille ja
heidän perheenjäsenilleen.

Monikielisessä kodissa kasvavan lapsen kielellistä kehitystä hallitsee
viimeistään kouluiässä ympäristön kieli. Toisten suomea osaavien lasten
tapaaminen motivoi lasta käyttämään suomen kieltä. Ulkomailla asuvan
suomalaisperheen lapselle kielikoulu voi merkitä " keidasta erämaassa ".
Hän saa uudessa kieli - ja elinympäristössään suomalaisessa kielikoulussa
onnistumisen elämyksiä, jotka ovat tarpeen opeteltaessa uuden asuinmaan
kieltä ja yritettäessä sopeutua asuinmaan kultuuriin. Kielikoulu auttaa
ylläpitämään ja kehittämään väliaikaisesti asuvien suomea puhuvien lasten
kielellisiä valmiuksia ja taitoja. Näin lapsi toisaalta säilyttää elävän kontaktin
Suomeen ja suomen kieleen sekä saavuttaa valmiuden sopeutua Suomeen
paluumuuton yhteydessä.

Kielikoulu on tuki myös vanhemmille, joista lapsen kasvattaminen moinikieliseksi saattaa joskus tuntua ylivoimaiselta. Se antaa
kasvattajalle erinomaisen mahdollisuuden mielipiteiden ja kokemusten
vaihtoon sekä yhteyksien solmimiseen samassa elämäntilanteessa
olevien kanssa.

Suomi-koulut, Suomalaiset kielikoulut, Suomen kielen koulut,
Maanantai-koulut, Keskiviikko-koulut, Lauantai-koulut,
Viikonloppukoulut...

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta tehtävällä kaikkialla sama :
suomen ( joskus myös ruotsin ) kielen ja suomalaisen kulttuurin opettaminen
ulkomailla. Suomen valtio tukee suurinta osaa Suomi-kouluista, jossakin maissa
kuitenkin kouluja tuetaan osana kunkin maan omaa koulujärjestelmää. 
Suomi-koulut toimivat eri opetuspisteissä maailmalla hyvin samalla tavalla kuin
Saksan suomalaiset kielikoulut, mutta  niiden asema saattaa olla erilainen eri
valtioissa, jopa eri osavaltioissa. Esimerkiksi Sveitsissä Suomi-koulujen virallistaminen
on tiivistänyt huomattavasti koulujen yhteistyötä maan kouluviranomaisten ja muiden
opettajien kanssa sekä lisännyt koulujen tunnettuutta. Joissakin maissa kouluilla on
yhteinen kattojärjestö tai liitto, jonka yhteydessä ne toimivat. Näin on esimerkiksi
Saksassa, Englannissa ja Kanadassa.